Lepakkotuolin historiaa ja Cuero Mariposa



En saa mistään yksittäisestä huonekalusta niin paljon kyselyitä kuin lepakkotuolistamme. Yleisimmin kysellään sen käyttömukavuudesta, mistä ostimme sen, mallista sekä nahan väristä. Ostimme oman tuolimme pari vuotta sitten jo Asuntomessujen aikaan, Cuero Designilta. Tuolin malli on Pampa Mariposa, väri Polo. Tuolin väri vaihtelee kuvissa, mutta se on luonnossa kauniin tumman konjakinruskean sävyinen. 

Monesti tosiaan myös kysytään, onko tuolissa mukava istua, vai onko se vain ns. koristeena sisustuksessa jota ei voi oikeasti käyttää? Täytyy ensinnäkin painottaa, etten koskaan ostaisi käyttötavaraa tai -huonekaluja sellaisia, joita ei voisi käyttää. Toisekseen tuolissa on valtavan ihana "rötköttää" omasta mielestäni! Ryhdikkäästä asennosta on turha haaveilla, mutta tuolin pesämäisyys kutsuu aina käpertymään luokseen, etenkin iltaisin.

Tiesitkö muuten, että lepakkotuoli oli trendikäs, modernin ja nuorekkaan sisustamisen kulmakivi jo 1950-1960-luvuilla? 


Ensimmäinen lepakkotuoli tuli markkinoille Argentiinassa 1938. Tuo oli tuolloin moderni versio alun perin sotilaskäyttöön 1870-luvulla tehdystä kokoontaittuvasta telttatuolista. Sitten sitä kehitettiin, jalostettiin ja muokkailtiin eri materiaalivaihtoehtoihin. Knoll valmisti sitä aina vuoteen 1951 saakka, muttei tuona aikana onnistunut saamaan tuolille patenttia, koska niin monia jäljitelmiä oli jo tullut markkinoille. 

Lepakkotuoli löytyy monesta kodista, eri maailman kolkista. Se yhdistyy hyvin perinteiseen ja moderniin sisustukseen. Sitä voi käyttää ulkona ja sisällä. Sitä saa nahkaisena ja kankaisena, monissa eri kuosissa ja väreissä. Muotoilussa yhdistyy selkeä moderni linja, yksinkertaiseen linjakkuuteen. Tuoli on mielestäni parhaimmillaan laadukkaan nahkaverhoilun kera, säilyttäen siten jämäkän istuinmukavuuden sekä tyylikkyyden.

Onko sinulla lepakkotuolia?

//Butterfly chair in leather.