Skandinaavisen sisustuksen tyylinäytteet

Olemme asuneet uudessa kodissamme reilun vuoden. Surkuttelen jatkuvasti sitä, että sisustus on edelleen kesken, ja meillä tuntuu seinät niin tyhjiltä. Tilaa on myös lattialla ja nurkissa. Haluaisin kerrostaa sisustusta, ja luoda kodikkuutta tavaraa lisäämällä. 

Monet ovat kuitenkin lohduttaneet sanomalla, että olisi ihanaa aloittaa sisustaminen "nollasta". Saada uusi tai vastaremontoitu koti, jonka huoneet ammottaisivat tyhjyyttään kuin tabula rasa. Puhdas, pelkistetty pohja, jonka päälle alkaa rakentamaan kaikessa rauhassa sisustusta. Ja jos kaikki huonekalutkin saisi laittaa uusiksi! 

Itse tässä tilanteessa, yritän nyt siis kaikin keinoin nauttia nyt tästä "tyhjyydestä", jonka päälle saan alkaa luomaan meidän näköistä kotia. Täytyisi antaa silmän levätä nyt näissä pelkistetyssä huoneissa, jotka eivät vielä ole hautuneet tavarapaljouden alle. Ostetaan vähän kerrallaan, harkitusti. Ja vaikka meillä olisi vielä parinkin vuoden päästä skandinaavisen pelkistettyä, sekin on kait ihan okei. 

Kuten näissä tyylikkäissä kodeissa, joiden kuviin törmäsin tänään. 









kuvat Alexander Hem
Kodissa näkee harkitsevaisuuden, ja aistii miten jokainen huonekalu ja tekstiili on ostettu vain tarpeeseen, ja päätetty satsata laadukkaisiin materiaaleihin, jotka kestäisivät vuosia. Vaikka seinillä ei ole paljoa tauluja, jotenkin asuntoon sopii se, miten suurista ikkunoista tuleva valo määrä korostuu tyhjillä seinäpinnoilla.







kuvat Alvhem
Miten noin yksinkertainen makuuhuone voi olla niin kertakaikkisen kutsuva ja unenomaisen fiiliksen jo valmiiksi tuova? Iso musta saareke sopii tilaan täydellisesti, sillä sen teollisuusmainen ilme sopii hyvin rouheiden puulattioiden pinnalla. Tässäkin kodissa on uskallettu jättää seiniä paljaiksi, ja se toimii erittäin hyvin.

Nämä kaksi kaunista kotia ovat varsinaiset skandinaavisen sisustuksen tyylinäytteet pelkistetyssä, maanläheisin värein ja eri tekstuurien sävyttämässä kokonaisuuksissaan.

//Today's inspiration.

Suomi 100 / Sotaveteraanin haastattelu sekä uuden katon lahjoitus

*Yhteistyössä Ruukki 

Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuoden itsenäisyyttä. Tämä merkittävä juhlavuosi korostaa sitä, miten suomalaiset ovat vaikeista ajoista huolimatta rakentaneet menestyksekkään, modernin demokratian. Valtion jonka vahvuuksia ovat innovaatiot sekä monipuolinen elinkeinoelämä.

Useat suomalaiset yritykset ovat ottaneet osaa juhlavuoteen Suomi 100 -tuotteilla tai erilaisilla tempauksilla. Ruukki halusi myös olla mukana juhlistamassa 100-vuotiasta Suomea omalta osaltaan. Henkilökunta ideoi että he haluaisivat kunnioittaa sotiemme veteraaneja heidän kamppailustaan Suomen itsenäisyyden puolesta. Niinpä Ruukki etsi Vanhustyön keskusliiton kautta kotona asuvan sotaveteraanin, jolle kattoremontti voisi olla ajankohtainen, sillä Ruukki halusi antaa lahjaksi kattopellityksen sekä katon asennuksen. Monien ehdokkaiden joukosta valittiin Aatto Saranpää Ilmajoelta.  

Sain ottaa osaa tähän Ruukin lahjoitukseen yhteistyön merkeissä. Kävin tapaamassa ja haastattelemassa Aatto Saranpäätä ja hänen vaimoaan, sekä kahta lastaan, heidän kotonaan Ilmajoella. Tämä oli suuri kunnia, sillä olen itse syntynyt Ilmajoella, ja halusin omalta osaltani myös osoittaa kiitollisuuteni sotaveteraaneille tämän kampanjan kautta.


Aatto Saranpää on vuonna -25 syntynyt sotaveteraani Ilmajoelta, joka saa Suomi 100 –vuotisjuhlan kunniaksi Ruukin katon ilmaiseksi. Aatto Saranpään kattoremontin ideointi oli jo käynnissä, kun he saivat tiedon Ruukin lahjoituksesta.

”Olimme niin otettuja, että Ruukki halusi lahjoittaa meille katon. Oikea ilon päivä! Se tuli meille täytenä yllätyksenä. Kattoremontin suunnittelu aloitettiin huhtikuun alussa ja heinäkuussa saimme tiedon Ruukin lahjoituksesta” Inkeri Saranpää, Aaton vaimo kertoo.
”Aikaisempi huopakattomme on pitänyt kovaa meteliä sateella, joten tämän Silence-katon myötä tulee suuri muutos. Samalla uusi katto nivoo yhteen päärakennuksen sekä lisäsiiven, sillä myöhemmin rakennetussa lisäsiivessä on ollut peltikatto. ”
”Väriä valitessa kävimme Seinäjoen Asuntomessuilla katsomassa Koskelan Pekan taloa, jonka katto oli tällainen samanlainen, jonka me saamme. Tummanharmaa väri sopii talomme keltaiseen ulkoasuun hienosti”, kertoo Inkeri.
”Aatto on käynyt useasti katsomassa ulkona miten remontti edistyy. On käyty istumassa lautakasan päällä, ja tikapuillakin”, Inkeri paljastaa.
Pohjatyöt katolle teki AP-Rakennus Oy Ilmajoelta, ja Ruukki viimeisteli katon pellityksellä.



92-vuotias Saranpää on niin hyväkuntoinen, että pystyy asumaan kotona Inkeri-vaimonsa kanssa. Ainoastaan muistisairaus vaikeuttaa arkea, mutta Inkeri sekä lapset ja lastenlapset pitävät arjen sujuvuudesta huolen. Heidän kotinsa on vuonna -66 valmistunut, ensimmäisistä Suomen markkinoilla olevista puutaloelementeistä tehty yksikerroksinen talo, joka sijaitsee lähellä Ilmajoen keskustan palveluita. Saranpää on ollut itse mukana rakentamassa taloa, yhteistyössä palkatun kirvesmiehen kanssa.



Aatto Saranpää joutui rintamalle 18-vuotiaana.
”Vain kolmen kuukauden ilmatorjuntakoulutuksen jälkeen, jonka suoritin Viipurissa. Sitten tuli käsky rintamalle. Ja sinnehän sitten lähdettiin”, Saranpää kertoo. Hänet sijoitettiin Helsingin ilmatorjuntarykmenttiin, ja palveli rykmentin alaisuudessa Itä-Karjalassa Jatkosodassa kahden vuoden ajan. Sodan tapahtumista Saranpää on vaitonainen.
”Kolmessa eri paikassa taistelin, mukana Aunuksen, Kannaksen ja Itäselän taisteluissa.” Saranpää paljastaa kuitenkin.
” Meitä oli Ilmajoelta neljä muutakin nuorta miestä samassa patterissa. Kaikkiin olen sodan jälkeen pitänyt yhteyttä.”

Saranpää on elänyt hyvän, ja aktiivisen elämän. Hän on ollut aktiivinen pyöräilijä, metsästäjä ja kilpa-ampuja. Hän on lisäksi harrastanut sukututkimusta, sekä käynyt 160 kertaa luovuttamassa verta SPR:lle, jonka aluejärjestön puheenjohtajanakin on toiminut. Myös reservien toiminnassa, Ilmajoen joululehden toimituksessa sekä lippupartiossakin Saranpää on ollut tuttu näky. Kaksi lasta ja neljä lastenlasta ovat hänen sydäntään lähellä, ja lapset sekä lastenlapset vierailevat Aaton ja Inkerin luona säännöllisesti.


Elämänohjeiksi Aatto Saranpää antaa itse hyväksi toteamansa tavan:
”Ensimmäiseksi heti irti tupakasta ja viinasta. Terveellisiin elämäntapoihin kuuluu myös liikunta, ja sitä tulisi harrastaa monipuolisesti”, Saranpää kehottaa.
”Viinakauppaa en ole rikastuttanut, sillä en olisi sinne ehtinytkään”, Saranpää toteaa.

Kun Saranpäältä kysyy miten hänen mielestään Suomea tulisi kehittää seuraavat 100 vuotta, hänen vastauksena on lyhyt ja ytimekäs:

”Toivon vain, ettei Suomeen tule enää sotaa. Sillä se on raakaa menoa se.” 

Lämminhenkinen, iloinen ja erinomaiset elämänarvot omaava pariskunta oli erittäin miellyttävä tavata. Suuri kiitos Aatto ja Inkeri, että sain tulla juttelemaan, ja kuulemaan tarinaanne! Hyvää juhlavuotta ihana Suomi!

//In cooperation together with Ruukki I got a change to interview a veteran, who received a new roof as a donation, for the Finnish 100th anniversary celebration.

Inspiraationi lähde




kuvat Pinterest-kansiostani "interior inspiration"

Blogiani pitkään seuranneet tietävät miten hullaannun Pinterestin loputtomasta inspiraatiosta! Olen visuaalinen ihminen, joka haluaa selata kauniita kuvia nopeasti ja paljon. Ei sillä, etten kannattaisi perinteisiä sisustuslehtiä. Päinvastoin, olen ollut mm. Asun-lehden tilaaja sen alkuhetkistä saakka, ja ellen muuta kanna kirpputorilta kotiin, niin se on sisustuslehdet. Lehtien pariin pysähdytään, niitä nautiskellaan hitaasti ja hartaasti, kahvikupin ja suklaan kanssa. Ne ovat arjen luksusta, jotka muodostavat ympärilleen lukuhetkestä kokonaisuuden, elämyksen. 

Mutta kun haluaa saada mahdollisimman monta "wau" -hetkeä lyhyen ajan sisään, suosittelen avaamaan Pinterestin ja selaamaan haluamastaan teemasta toinen toisistaan kauniimpia ja inspiroivimpia kuvia. 

Tällä hetkellä oma kansioni "interior inspiration" on ns. yleiskansio, johon laitan kaikista huoneista kuvia. Mikäli pidät sisustustyylistäni, suosittelen käymään kurkkaamassa tätä kansiota. Siellä on jo miltei 400 kuvaa, ja kaikki edelleen suosikkejani vuosien varrelta!

Inspiroivaa sunnuntain jatkoa!

//Go and check out my Pinterest -file "interior inspiration"!

Uusia sisustushankintoja suunnitelmissa





Yläkerran aulassa rentoudutaan ja katsellaan uutisia tai elokuvia. Aula huutaa isompaa mattoa sekä sohva uusia sohvatyynyjä. Värimaailma on vielä hakusessa kuten sisustus muutenkin. Pitäydynkö vaaleassa teemassa ja raikastan tilaa tekstiileillä? Vai tavoittelisiko tunnelmallista, tummenpaa värimaailmaa? Seinillekin täytyisi alkaa vihdoin naputtaa tauluja kiinni. Ehkä olen ollut liiankin varovainen, sillä yhtä taulua lukuunottamatta, emme ole vielä vuodenkaan asumisen jälkeen tehneet seiniin reikiä...

Helpompaa on kuitenkin aloittaa tyynyistä. Ehkä hamstraan Ikean reissulta näitä beigen sävyisiä Sanela -tyynynpäällisiä? Tai ehkä panostan kauniin ruskeaan Kiiruna -huopaan Marimekosta, jonne minulla on vielä käyttämättä eräs lahjakortti? Tai tilaan niin ihanan pehmoisen Polku -tyynyn 1 kertaa 2 -shopista?

//Need new pillows to the couch, and a carpet, and a pictures to the wall, and....

Mattoralli




Kauppasin äidilleni meiltä jäänyttä harmaata mattoa, jos se heille sopisi. Matto oli tyylikkään yksinkertainen, siistissä kunnossa ja sopiva moneen tilaan. Äitini innostui asiasta ja nappasi maton mukaansa. Matto löysi paikkansa, ja äitini vastavuoroisesti kauppasi meille myös mattoa. Tämä matto jäi heiltä nyt ylimääräiseksi, koska meidän antama matto korvasi tämän heillä. Itse olin tätä mattoa jo aikaisemminkin heillä ihastellut, joten olin enemmän kuin suostuvainen ottamaan sen vastaan!

Sopii aika kivasti meille, eikö totta? Matto kokoaa tilaa, ja tuo taas lisää kodikkuutta, jota olen kaivannut tähän huoneeseen lisää. Lisäksi parkettiparka säästyy nyt paremmin tuolin kolhuilta. Kyseinen matto on Jyskistä, ja se sopii materiaalinsa puolesta niin sisä- kuin ulkotiloihin.

Suosittelen mattorallia kaverin tai sukulaisen kanssa! Ilmainen ja piristävä muutos :)

//Changed carpets with my mom. Free and refreshing change!

Mielenhallintaa

Monesti syksyisin hyvinvointialan lehdissä sekä median keskusteluissa pohditaan miten sitä nyt taas pärjää arjessa kiireen ja stressin kanssa, ja miten voisi saada mieltään rauhoittumaan, ettei työelämä veisi liikaa energiaa.



Miten parhaiten saa työasiat nollaantumaan? Miten rentoutua, ja miten saada energiaa uuteen työviikkoon? Miten elää hetkessä, siitä nauttien, eikä murehtien tulevaa ja stressaten tekemättömiä asioita?



Ihmisen hyvinvointi perustuu pitkälti liikunnan, terveellisen ruokavalion sekä hyvien yöunien pyhään kolminaisuuteen. 



Omalla kohdallani se toteutuu siten, että lenkkeilen sekä käyn salilla, syön säännöllisesti ja terveellisesti arkena. Viikonloppuna toki herkutellaan (ja usein arki-iltoinakin), mutta aina pohjalla on maistuva simppeli kotiruoka. Mutta yöunet? Hmmm.... Poitsu on nukkunut hoidon aloituksen jälkeen muutaman yön putkeen, heräämättä kertaakaan! Tämä on jotain ihan mieletöntä, ottaen huomioon että yömme ovat olleet vähemmän tai enemmän rikkonaisia yli vuoden. Todellista luksusta, jonka ymmärtää vasta lapsen saatuaan. Pääosin yöt kyllä menevät noin kahdella herätyksellä, mutta onneksi nukahdetaan nopeasti uudelleen. Eli nukutaan joo, mutta hieman katkonaisesti vielä. Tässä kohtaa (ehkä?) lohduttaa neuvolasta saatu tieto, että pääosa 2-vuotiasta nukkuu jo yönsä. Sitä odotellessa! ;D



Kun perusasiat ovat jokseenkin kunnossa, mutta silti tuntuu että ajatukset harhailevat ja mielen valtaa stressaavat asiat, miten toimin ja miten rentoudun?


Olen aina ollut kiinnostunut kehon ja mielen yhteistyöstä, ja siitä miten omaa henkistä hyvinvointia voisi harjoituttaa erilaisten harjoitusten kautta. Yleensä siihen on liittynyt vahvasti liikunnallinen osuus, ja olenkin harrastanut vuosien varrella niin taijia, joogaa kuin pilatestakin. Saan rauhallisesta, pitkäkestoisesta liikuntamuodosta paljon enemmän voimaa arkeen, kuin sykkeet nostattavasta "hyppypomppupotku" -liikunnasta.

Pitkät kävelylenkit varhain aamulla ovat myös parasta mitä tiedän, ja niistä luopuminen työelämään takaisin siirtyessä oli kova pala. Onneksi iltaisinkin on aikaa lenkkeillä. Eilenkin kävimme katselemassa sieniä lähimetsästä :)

Kaikkein parasta totaalinollaukseen ja rentoutumiseen on kuitenkin rakas mökki. Se vain on fakta, että kun mökin pihaan ajaa, kännykkäkin unohtuu autoon moneksi tunniksi, kaikista kuoriutuu kerralla 24/7 ulkoilmaihmisiä, saunan lämmityksestä kisataan, ja yhdessäolosta tulee tiiviimpää. Mieli lepää kauniissa maisemassa, raikkaassa ilmassa, ja rentoutunut kroppa huutaa päikkäreitä.
Todelllista suomalaista luksusjoogaa, mökin rappusilta kumpparit jalassa ja suu mustikassa :)

Mökkikautemme on kuitenkin tältä vuodelta nyt ohi, ja siitä haikein mielin luovumme. Vaikka taas joudumm odottamaan monta kuukautta uutta sesonkia, on jokseenkin kiva että meillä on vain kesämökki eikä ympärivuotinen mökki. Sesongilla on alku ja loppu, ja siitä nauttii enemmän kun se ajoittuu tiettyyn aikaan. Ehkä paikan voimaannuttava energia tuleekin juuri siitä pitkän odotuksen täyttymisestä, joka palkitaan pitkän ja pimeän talven jälkeen?

Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

//The best place to relax, our summer cottage!

Life lately: Elokuu 2017

Syyskuu ja ollaan virallisesti syksyssä. Ilma on toki ollut syksyinen jo pidemmän aikaa lämpöasteiden mukaan, mutta nyt myös jo ensimmäiset keltaiset lehdet ovat ilmestyneet puihin. Elokuu meni vauhdikkaasti, ja päällimmäisenä oli tietenkin töiden ja hoidon aloitus. Mitään ylimääräistä emme varanneet kalentereihimme, vaan halusimme ottaa iisin startin. Huomasin kuvia selatessa, että juuri mitään kuviakaan ei ole tullut otettua kännykällä, sillä olemme olleet suurimmaksi osaksi kotosalla relaten aina päivän tapahtumista. Joitain kuvia kuitenkin löytyi, joten tässä niistä muutama:









Elokuun ihanimmat muistot ovat tietenkin mökiltä. Yksi parhaista hetkistä oli mustikkamättäille parkkeeraus ja suoraan varvuista syöminen palleron kanssa <3 Onneksi hän rakastaa marjoja! Mustikoita, vadelmia, mansikoita, herukoita, karviaisia, kaikki sujahtaa suuhun. Ja valtavia sienilöytöjä tehtiin myös. En muista olisimmeko koskaan saaneet pakastimeen näin paljon kantarelleja kuin nyt tänä vuonna. En malta odottaa lohta kantarellikastikkeella, namskis! Suussasulavaa kantarellikeittoa olemme jo tehneet pariin otteeseen, sekin on huikean hyvää.



Kuukausi oli siinä mielessä ruokakuukausi, että täydensimme pakastinta metsän antimilla, kuin myös mansikoillakin. Lisäksi aloimme jälleen noudattaa tarkkaa viikkomenua, ja aloin tehdä ruoat edellisenä päivänä jo valmiiksi. Suuri helpotus siihen kohtaan, kun tulemme kotiin nälkäisinä! Lisäksi saamme enemmän aikaa leikkeihin ja yhdessäoloon, kun ei tarvitse ensimmäisenä alkaa tekemään ruokaa. Plus ruoanlaitto on kivempaa kun sen saa tehdä rauhassa, ja kylläisenä. Suosittelen tätä systeemia, toimii meillä erinomaisesti! Nytkin kaalilaatikko tekeytyy uunissa huomista nälkäistä porukkaa varten. Sushilla oli kiva herkutella arkiruokien jälkeen eräänä perjantai-iltana :)


Juhlistimme perheen 18-vuotiasta ja pohdimme tulevia suunnitelmia. Jännä nähdä millaiseksi heidän elämä muodostuu tulevaisuudessa. Se on varmaa, että he pärjäävät niin todella hyvin ja on kunnia päästä seuraamaan heidän elämäänsä! Lapsissa on tulevaisuus ja oikein tarkasti kuuntelee, heiltä voi oppia suunnattoman paljon. Niin se vain on, ja hyvä niin :)



Kiitos Suomen kesän hyisen ilman, 1-vuotiskuvaukset siirtyivät ja siirtyivät. Koska emme löytäneet siltikään sopivaa aikaa (tai siis lämpötilaa), päätimme ottaa kuvat ex tempore eräs päivä. Vaikka tuolloinkin oli tuulista ja viileää, onnistui valokuvaajamme Elias Jokiranta erinomaisesti!




Kuun lopussa sain osallistua töiden kautta tilaisuuteen, joka järjestettiin noin tunnin ajomatkan päässä Seinäjoelta, Hunurinjärvellä. Vaikka edelleen oltiin Etelä-Pohjanmaalla, maiseman puolesta olisimme voineet olla Lapissa! Uskomattoman kaunis, karun kallioinen, hiljainen, erilainen kokous- ja juhlapaikka. Lämmin vastaanotto, tyylikkäät rakennukset ja erinomainen ruoka. 

//Life lately: August 2017.