Rento elämänasenne

Saimme viikko sitten vieraaksemme rakkaat isovanhempani. Heillä on jo ikää 90 vuotta, mutta ovat molemmat edelleen hyvissä voimissa, ja innokkaita näkemään lapsenlapsenlapsensa uuden kodin. Esittelimme kotiamme huone huoneelta, ihmettelimme vaarin kanssa yhteen ääneen uusia kodin teknologioita, naureskelimme yhdessä vauvelin eleille ja murinalle, ja keskustelimme päivän polttavista aiheista. Jo vain, hoksottimet ovat molemmilla terävämmät kuin monella univelkaisella pienen lapsen äidillä! :D

Ihailen isovanhempieni tapaa elää pilke silmäkulmassa, jaksaen naurattaa nuorempiaan hauskoilla jutuilla menneisyydestä, ja erinomaista huumorintajua vilauttaen arkisen keskustelun lomaan. En tiedä toista yhtä hauskaa ihmistä kuin vaarini! Ja uskokaa, en ole koskaan kuullut samaa juttua kahteen kertaan. 

Onnellisuus tuntuu olevan heidän luonnollinen olotila. Pohdin miten saavuttaisi samanlaisen rennon ja viihtyisän elämänasenteen kuin heillä on? 


Isovanhempani ovat olleet yhdessä yli 60 vuotta. Se että rakastaa, ja saa rakkautta, on rikkaus. Se, että saa jakaa arjen ilot ja surut yhdessä rakastamansa ihmisen kanssa, on upeaa. Että saa nauraa joka päivä toisen pelleilylle ja vitseille, on tärkeää. Rakkaus jos mikä tekee ihmisen onnelliseksi ja rentoutuneeksi jo yksistään. 


Onnellisuuteen liittyy varmasti oivallus siitä, että vain ja ainoastaan sinä itse voit vaikuttaa omaan elämääsi. Kukaan ei voi kontrolloida sitä niin kuin sinä, etkä sinä voi muuttaa kenenkään muun elämää. Just be yourself, and let others be.


Että jaksaa toivoa ja unelmoida. Toivo vaatii rohkeutta ja energiaa, sillä se on vaativa ja kuluttava tunne. Mutta ilman toivoa on tyhjän päällä. Vaikka elämä on aaltoliikettä, meillä kaikilla on ongelmia ja maailmassa murheita, niin kyynisyydelle ei pidä antaa sijaa.


Mitä enemmän tietoa kerää, tietää ettei tiedäkään paljon mitään. Tulisi aina muistaa jatkaa lapsenomaista ihmettelyä, tutkia, kuunnella, keskustella, kosketella ja aistia. Matkustaa aina kun se on mahdollista. Haastaa itsesi, ja mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Oppia muilta, ymmärtää erilaisuuksia, lukea, hankkia muistoja, ja elää hetkessä.


Vaari kertoi, miten hän joka aamu herättyään katselee avaraa peltomaisemaa ikkunasta. Ja miten hän tuntee kiitollisuutta siitä, että on edelleen täällä, tässä elämässä, maan päällä. Tulisi itsekin muistaa olla kiitollinen joka ikinen päivä. Kiittää itseään iltaisin kuluneesta päivästä, ja muistella hetki päivän kivoimpia hetkiä ja aikaansaannoksia. Herätä joka aamu odottavaisin mieliin uuteen päivään.


Oma tarina ja oma elämänfilosofia on pitkälti kirjaimellisesti asennekysymys. Elämänasennetta tulee ja voi oppia. Rentoutta löytyy jos niin haluaa. Omaan pitkälti yllä kuvattuja "asenteita", mutta aina arjen harmaudessa näistä voisi silloin tällöin itseään muistuttaa. 

Näillä mietteillä tähän tiistaihin :) Mukavaa ystävänpäivää!

//Thinking how to achieve relaxed life attitude.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti